perjantai 28. maaliskuuta 2014

 

Ensimmäisen postauksen aika!



Keskiviikkona kokoonnuimme ensimmäisen tehtävämme merkeissä pohdiskelemaan resurssitehokkuuden käsitettä. Resurssitehokkuudella tarkoitetaan luonnonvarojen säästeliästä käyttöä sekä luonnonvarojen käytöstä aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentämistä.

 

Käsitteen ympärille muodostui ainakin seuraavia merkityksiä;

  • Kierrätyksen tehostaminen
  • Energian ja veden suunniteltu käyttö
  • Uusiutuvien energioiden suosiminen
  • Raaka-aineiden mahdollisimman tehokas käyttö
  • Jätteen hyödyntäminen
  • Järjestelmällinen logistiikka



Resurssitehokas liiketoiminta paitsi vähentää ympäristön kuormitusta myös edistää yritysten toimintaa. Resurssitehokkaalla toiminnalla saavutetaan taloudellista hyötyä, kun sähkö- ja vesimaksut pienenevät harkitumman toiminnan johdosta. Myös jätehuollon kustannukset vähenevät kierrätyksen ja raaka-aineen tehokkaamman käytön myötä. Kun toimintaa saadaan omavaraisemmaksi, myös riippuvuus ulkopuolisista toimijoista vähenee. Esimerkiksi sähkön hinnan nousu ei vaikuta yritykseen niin paljon, jos sen kulutus on järjestelmällistä. Logistiikan kustannuksissa voidaan säästää esimerkiksi järjestämällä yhteiskuljetuksia toisten yritysten kanssa ja suunnittelemalla ajoreitit etukäteen. Lisäksi kuluttajat arvostavat ympäristöystävällisiä yrityksiä ja resurssitehokasta toimintaansa mainostamalla yritys saavuttaa kilpailuetua ja voi saada lisää asiakkaita.
 
 
Ympäristöalalla työskentelevän Carbon Trust organisaation raportti resurssitehokkuuden välttämättömyydestä yritysten kannattavalle liiketoiminnalle;




 
 
Insipiroiva esimerkki resurssitehokkaasta yrityksestä on Uudessakaupungissa toimiva Sybimar Oy. Yritys toimiii suljetun kierron periaatteella, missä kalankasvattamon jätteestä valmistetaan bioenergiaa, joka käytetään elintarviketuotantoon.
 
 
 

                                               Sybimarin suljetun kierron esittely 

 
 

Mitäpä jos kaikki maailman kalankasvattamot siirtyisivät suljetun kierron syysteemiin? Millaisia vaikutuksia sillä olisi ympäristöömme?

  • Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenisi
  • Kalantuotannon sekä kasvihuoneviljelyn ympäristövaikutukset pienenisivät merkittävästi
  • Kalanviljelyprosessi olisi kuluttajan kannalta läpinäkyvämpi ja helpommin jäljitettävissä
  • Esimerkiksi jätemaksut tai energian hinnan nousu eivät vaikuttaisi yritykseen
  • Kalankasvattamot voisivat Sybimar;in tavoin hyödyntää lähialueen toimijoiden jätteitä bioenergian valmistukseen

Jos resurssitehokkuus tuo mukanaan sekä ympäristöllisiä  että taloudellisia etuja, mikseivät kaikki toimi sen mukaan? Suurimpana esteenä lienevät ihmisten asenteet. Oman toiminnan ympäristövaikutuksia ei pidetä merkittävinä eikä pienillä teoilla, kuten kierrätyksellä, uskota olevan merkitystä. Resurssitehokkuus saatetaan kokea työläänä tai taas uutena rahareikänä. Investointeja vaativien uudistusten kohdalla ei ehkä nähdä niistä tulevaisuudessa koituvaa taloudellista hyötyä.
 
 
 
 



"Never doubt that a small group of thoughtful, committed citizens can change the world; indeed, it's the only thing that ever has."
-Margaret Mead, yhdysvaltalainen antropologi


perjantai 21. maaliskuuta 2014