Resurssitehokkuus

Resurssitehokkuustyökalun soveltamista

Työkaluun tutustuminen ja sen soveltaminen yritykseen

Tämänkertaisena tehtävänämme oli tutustua resurssitehokkuuden työkaluun Yrittäjän opas kannattavaan ympäristötyöhön. Lisäksi tuli soveltaa sitä johonkin yritykseen - joko oikeaan tai kuvitteelliseen. 

Opas on Valonian toimittama julkaisu, jonka avulla yritys voi aloittaa itsenäisen työn ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Julkaisu on Suomen oloihin toimitettu versio SP Sveriges Tekniska Forskninginstituutin ja Connect Västin oppaasta Företagarens guide till lönsamt miljöarbete. 

Opas on suunnattu pk-yrityksille. Se tarjoaa step-by-step-tyylisen ohjeistuksen siihen, kuinka yrityksen kannattaa aloittaa muutos kohti ekologisempaa toimintaa. Ohjeet jakautuvat kolmeentoista työvaiheeseen, jotka mainitsimme aiemmassa kirjoituksessa, mutta joita voisi hieman tarkentaa tässä.

1. Onnistunut ympäristötyö alkaa johtoportaasta
• Johdon tulee sitoutua ympäristötyöhön. Nimitetään ympäristövastaava ja perustetaan työryhmä kehitystyötä varten.
2. Yrityksen ympäristövaikutukset
• Tunnistetaan yrityksen ympäristönäkökohdat ja niiden ympäristövaikutukset. Arvioidaan ympäristövaikutusten vakavuusaste asteikolla 1-5.
3. Merkittävyyden arviointi
• Kerätään tietoa ympäristönäkökohdista ja määritetään kunkin merkittävyys asteikolla 1-5. Näin saadaan pohjatiedot seuraavalle vaiheelle.
4. Ensisijaiset ympäristönäkökohdat
• Valitaan ympäristötyön pääkohteet sen mukaan, missä on merkittävimmät vaikutukset ja suurimmat liiketoimintamahdollisuudet.
5. Lait ja muut vaatimukset
• Ympäristölainsäädännön vaatimukset tulee tiedostaa. Yritys voi halutessaan palkata ulkopuolisen asiantuntijan pitämään yritys ajan tasalla lakien ja määräysten suhteen.
6. Ympäristöpolitiikka
• Asiakirja, joka sisältää yrityksen tavoitetason ja ensisijaiset ympäristönäkökohdat.Yritysjohto hyväksyy ja allekirjoittaa asiakirjan.
7. Ympäristötavoitteet
• Keskitytään ympäristönäkökohtien tavoitetason asettamiseen. Pohditaan parannuksia monelta eri kantilta.
8. Toimintasuunnitelma
• Suunnitelma ympäristötyön parantamiseksi.
9. Sisäinen ympäristöviestintä
• Työntekijät ovat tärkeä osa ympäristötavoitteiden toteutumista. Tiedotetaan, kommunikoidaan ja  koulutetaan yrityksen sisällä.
10. Markkinoikaa itseänne
• Harkitulla ja totuudeenmukaisella viestinnällä voidaan saavuttaa paljon.
11. Seuranta
• Ympäristötyön seuraaminen on osa jatkuvaa kehitystä. Seurannan apuna voidaan käyttää tarkistuslistoja.
12. Johdon vuosikatselmus
• Annetaan yritysjohdolle tärkeää tietoa ympäristötavoitteiden toteutumisesta. Keskustellaan onnistumisesta ja tulevaisuudesta.
13. Jatkotoimet
• Ympäristötyön tulee olla jatkuvaa. Tavoitteiden toteutumisesta tulee keskustella ja uusia tavoitteita asettaa.

Tehtävää varten keksimme oman yrityksen: kalankasvattamo Kala Oy. Sovelsimme yrittäjän opasta yritykseemme askel kerrallaan. Opas on hyvin selkeä ja sen kolmelletoista kehitysaskeleelle oli melko helppoa keksiä käytännön toimenpiteitä kuvitteellisessa yrityksessämme.

Työkalun vahvuudet ja heikkoudet

Työkalun ensisijainen vahvuus on siinä, että se antaa konkreettiset ja helposti ymmärrettävät ohjeet joita yritys voi seurata sellaisenaan. Tässä tosin piilee myös heikkous: näin suoraviivaisesti etenevät ohjeet eivät välttämättä sovi kaikille yrityksille. Voi tulla vastaan kohtia, joiden soveltaminen omaan yritykseen ei ole tarkoituksenmukaista. Ohjeet voisivat antaa enemmän vaihtoehtoja eri vaiheiden suorittamiselle. Toisaalta kukin yritys voi käyttää myös omaa asiantuntijuuttaan ja käyttää opasta vain suuntaviivana, mistä voi poiketa tarpeen vaatiessa.

Yksi oppaan heikkous voi olla sen tiiviydessä. Tekstiä on erittäin vähän, mikä saattaa johtaa siihen, että moni asia jää lukijalta epäselväksi. Ilman ulkopuolista asiantuntemusta voi olla riskinä, että opasta ei sovelleta niin hyvin kuin voisi toivoa. Esimerkiksi ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi voi olla vaikeaa, jos työryhmään ei saada ympäristöasioiden tuntijaa.

Mille alalle tai minkälaisiin yrityksiin työkalu soveltuu parhaiten?

On selvää, että suurille yrityksille on omanlaisensa ympäristötyön menetelmät. Ison mittakaavan yhtiöt omaavat yleensä jonkin ympäristöjärjestelmän (esim. ISO 14001-standardin mukaisen) ja yhtiöllä voi olla myös oma ympäristö/yhteiskuntavastuu-yksikkö. Työkalu ei ole sopiva suuryrityksen käyttöön.

Työkalu soveltuu hyvin pk-yrityksille. Jos talous jaetaan kahtia tavaroiden ja palveluiden näkökulmasta, niin ohjeet soveltuvat paremmin “tavarapuolelle”. Ohjeissa puhutaan usein esim. tuotteista ja tavarantoimittajista, mitkä ovat palvelusektorilla pienemmässä roolissa. Lisäksi ympäristönäkökohtia löytyy yleensä tavarapuolelta enemmän kuin palvelutuotannosta.